Lumooja 1/2008

Ja tässä toinen Lumoojassa 1/2008 julkaistuista runoistani. Runo päätyi sellaisenaan esikoiskokoelmaanikin (Ystävätär K, s. 43). Tosin ilman sitä nimeä, jolla se Lumoojassa julkaistiin. Lumoojassa julkaistun runon nimenä oli "Takapihan aikaniekka". Sittemmin sanapari "Takapihan aikaniekka" on päätynyt erääseen aforistiikkaa käsittelevään esseetekstiini, joka ilmestyy vuonna 2013.

Lumooja 1/2008

Kirjallisuuslehti Lumoojassa nro 1/2008 (s. 24-25) julkaistiin kaksi runoani. Tässä ensimmäinen niistä:

Mistä kaikki alkoi: Reviiri-antologia 2007

Debytoin runoilijana Varsinais-Suomen taidetoimikunnan julkaisemassa Uuden kirjallisuuden vuosikirja Reviirissä vuonna 2007. Reviiri-antologia on Turun seudulla varsin tunnettu ja arvostettu julkaisu, mutta muualla Suomessa hyvin harvat tietävät siitä mitään. Syytä olisi: kun katsoo vanhojen Reviirien kirjoittajia, huomaa, että varsin moni Reviirissä debytoinut on tullut alalle jäädäkseen.

Reviiri 2007:n kannen ja taiton teki Katja Pakarinen.

Alla yksi näyteruno Reviiri-runoistani. Minulta oli julkaisussa mukana yhteensä 12 runoa. Reviiri-antologioita löytyy Varsinais-Suomessa hyvin kirjastoista. Turun kaupunginkirjastossa Reviirit pääsevät myös maakuntakokoelmaan. Helsingissä ja muualla saattaa joutua tilaamaan kaukolainana.

Raideaforismit

Aforismejani on ollut mukana pääkaupunkiseudun raideaforismikampanjassa vuosina 2011 ja 2012. Kampanjan aikana ratikoissa, metroissa ja metroasemilla (aiemmin myös paikallisjunissa) on aforismeja julistetelineissä ja valotauluilla, valtaamassa ansiokkaasti sitä kaupunkitilaa, joka yleensä pyhitetään mainoksille.

Kuvan aforismi sijoitettiin vuonna 2011 kymppiratikkaan, jonne se sitten unohtui ja matkusteli pitkään vielä varsinaisen kampanja-ajan jälkeenkin.

Wanted Nokturnossa

Nokturno.org-runoussivustolla vuonna 2009 runo Wanted, jossa osittain varioin Reviiri-antologiassa olleita runoja ja joka päätyi hieman muunneltuna myös kokoelmaan.

Scifiruno Kulttuurivihkoissa 6-2007

Kulttuurivihkot nro 6/2007 oli scifiteemainen numero. Siinä julkaistiin yksi runoni. En tiedä, oliko sivun taittoratkaisu tarkoituksella noin erikoinen kuin alla olevasta kuvasta näkyy, vai oliko taitto mennyt vahingossa pieleen, mutta joka tapauksessa taittoratkaisu teki tekstistä hiukan vaikeaselkoisen. Laitan lehden sivusta tähän vain pikkukuvan ja kirjoitan runon uudelleen sen alle. Kulttuurivihkojen vanhoja numeroita löytyy ilahduttavasti pdf-muotoisina lehden nettisivuilla olevasta arkistosta.

Tässä kuvassa on surureunat, terävä näyttö

Kadmiuminen aurinko koteloituu,

kaikki mitä näen on morsiamen huikea luminanssi.

Viettää nyt häitä, vaikka täällä pitäisi olla hiljaa

ja mykkänä haravoida pienten äänten hautausmaata,

kanta-asiakaskortilla verikoe kerran kuukaudessa,

injektio niille jotka eivät enää jaksa.

Juuri kun kaikki on juuretonta,

kasvonilmeet projisoitu

ja melankolein koristettu,

minä en voi enää vaieta.

Sydämessäni sihisee elektrovaarna,

on monikerroksisen kuumeen sarvekas vuosituhat,

triljoonakiehkuraisten soittoäänten parveileva furioso.

Ja tanssien, väreillen hohtodiodeja,

saapuu maahisia, metron varjoisaa väkeä,

varissuolaisia, sinisiä 3D-noitia,

saapuu salaa toivottuja, viileitä plasmalapsia.

Jännitän, kuten sulhaset aina, ilo alkaa äkisti

rummuttaa, ja millaisessa maailmassa minä

tiedän, että kaikki tulee paremmaksi.

Worte sind Taten - Neue finnische Aphorismen

Sami Feiring ja Alexander Eilers käänsivät vuonna 2010 suomalaista nykyaforistiikkaa saksaksi pienen Worte sind Taten - Neue finnische Aphorismen -antologian verran. Antologiassa on mukana 32 nykyaforistia.

Tuntuu varsin mainiolta lukea omia aforismejaan saksaksi, semminkin kun monet aforismeistani ovat siinä määrin merkityskerrostuneita, että valintoja merkitysten suhteen on käännöksessä pakko tehdä.

Minun aforismejani on antologiassa viisitoista. Koska kirjaa on luultavasti vaikeaa enää löytää mistään, tässä aforismini skannattuina:

Saksan kieltä vajavaisesti osaavallekin (kuten minulle) aforismien saksankielisten käännösten lukeminen on jollain erityisella tavalla nautinnollista. Kielen rytmi vie mukanaan, tuntuen samanaikaisesti sekä vakavalta että leikkisältä. Saksan kielen sanajärjestys kutsuu ajattelemaan uudesta kulmasta. 

Monet näistä aforismeista ovat luettavissa suomenkielisinä alkuperäisversioinaan antologiasta Tiheiden ajatusten kirja - Uuden aforismin parhaat (2011) ja/tai Ystävätär K:sta, joka on runoa ja aforismia yhdistelevä esikoisteokseni (2012).